Uudet sivut tuovat uutta sisältöä elämään. Ensimmäiset sivuni sain vuonna 2005 ja siinä laajuudessa ne ovat oikeastaan olleetkin. Vuonna 2009 tehtiin edellinen suurempi remontti mutta se koski lähinnä teknistä toteutusta. Päivityksiä on tullut ja mennyt mutta kaipasin jotain kevennettyä tiedottamista kuulumisistani. Eletään sentään Facebookin, Twitterin ja blogien aikakautta. Tarkoitukseni onkin päivittää tänne lyhyesti asioita ja ajatuksiakin, jotka juuri sillä hetkellä tuntuvat tärkeiltä. Toivottavasti viihdyttää!

Kuvaa klikkaamalla avautuvat isommat kuvat.

Näyttelyn avajaiset ovat aina yhtä jännittäviä; ihmisillä on nykyisin niin paljon velvoitteita työtään, ystäviään ja perhettään kohtaan, että joka paikkaan ei vaan yksinkertaisesti ehdi. Toisaalta tiesin odottaa vierailijoita Tanskasta asti ja sekin jännitti. Jännitys muuttui iloksi heti kun tanskalaiset kollegani Ruth Cristensen ja kustantaja Randi Viereck astuivat hymyillen Galleria Dixin ovesta sisään. Tapasimme Ruth Christensenin kanssa edellisen kerran pari vuotta sitten Mexico Cityn edustajakokouksessa, joten tapaaminen tuntui todella hyvältä. Myös suomalainen kollegani, Anja Hämäläinen oli lähtenyt Salosta Helsinkiin näyttelyäni katsomaan, joten ilollani ei ollut rajaa. Pientä ruuhkahuippua lukuun ottamatta vieraita riitti tasaisena virtana koko avajaisten ajan. Näyttelystä saamani palaute oli kiittävää ja varsinkin Sjk Kustannus Oy:n Leif Obstbaumin ylistävät sanat "positiivisia yllätyksiä täynnä olevasta näyttelystä" lämmittävät mieltä.

Kiitos teille kaikille, jotka ehditte paikalle. Näyttely päättyy 19.4. ja galleria Dix on avoinna tiistaista perjantaihin kello 11–17 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12–16. Itse olen paikalla joka keskiviikko ja sunnuntai koko näyttelyn ajan. Tervetuloa!

Katso lisää kuvia »

Kutakuinkin päivälleen 55 vuotta sitten, 19.-20.3.1957, kokoontui Liechtensteinissa 16 suulla ja jalalla maalaavaa taiteilijaa Euroopan eri maista. Näiden kahden keväisen päivän aikana pidettiin VDMFK:n (Vereinigung der Mund- und Fussmalenden Künstler) perustamiskokous saksalaisen suulla maalaavan Arnulf Erich Stegmannin aloitteesta. Yhdistyksen toiminta havaittiin nopeasti tarpeelliseksi ja toiminta levisi muihinkin maihin. Ensimmäinen suomalainen taiteilija hyväksyttiin jäseneksi jo vuonna 1958. Nykyisin yhdistyksessä on lähes 800 taiteilijaa maailman 74:stä maassa.

Juhlan kunniaksi kohotimme tänään maljan A. E. Stegmannille ja hänen suurelle ajatukselleen.

Kaikki ajankohtaiset maalaukseni ovat palautuneet kotiin ja odottavat viimeistelyä. Näyttelyn "Iso Kuva" on toki ollut selvillä jo kauan mutta jotain rajausta täytynee vielä tehdä. Nämä viimeiset kaksi viikkoa ennen näyttelyä kuluvatkin tiiviisti näyttelyn kokoonpanon ympärillä. Muutoksethan ovat mahdollisia - peräti todennäköisiä - aivan avajaishetkeen asti, sillä vasta näyttelytilassa selviää lopullisesti maalausten toimivuus.

Seuraava henkilökohtainen näyttelyni 31.3.–19.4.2012 Galleria Dixissä on kohta totista totta. Kutsukortit on painettu mutta siinä se sitten onkin. Näyttelytöistä osa on vasta tulossa maailmalta takaisin, joten jännitystä riittää siinäkin mielessä. Onneksi Galleria Dix on tuttu paikka näyttelyilleni ja tiedän että yhteistyö galleristin, Tuule Mäkisen kanssa sujuu saumattomasti.

Vaikka olen maalannut yhdistyksessämme jo vuosia, on aina yhtä jännittävää saada uunituore kampanjapaketti hypisteltäväksi. Ilokseni sain todeta, että tänäkin vuonna kalenteriin on valittu peräti kahden suomalaisen suulla ja jalalla maalaavan taiteilijan teokset. Oma maalaukseni "Tähtitorninmäellä" pääsi lokakuun kuvaksi ja hyvän ystäväni ja yhdistyksessä jo vuodesta 1965 asti vaikuttaneen taiteilijan, Anja Hämäläinen-Nummisen akvarellimaalaus "Näkymä yli Mäkelänkadun" koristaa marraskuuta. Kuin kirsikkana kakussa on niin ikään 60-luvulta asti siveltimineen mukana yhdistyksen toiminnassa olleen taiteilijan, Risto Toivasen maalaama tunnelmallinen joulukortti "Rantasauna". Ei lainkaan vaatimaton saavutus huomioiden, että yhdistyksessä on lähes 800 loistavaa suulla ja jalalla maalaavaa taiteilijaa 74:stä maasta. Jokainen voi kuvitella kuinka hienolta tuntuu, kun ystävät ja tuiki-tuntemattomatkin (onneksi, kiitos) lähettävät vielä e-cardien aikakaudella ihan oikeita, paperisia joulukortteja. Niitä, joita löytyy vielä vuosienkin jälkeen kirjahyllyn taakse pudonneena. Mielenkiinnolla jään odottamaan kevätvalikoimaa...

Kummipoikani Roope aloitti syksyllä opiskelunsa SAE Instituuttissa Oxfordissa, jossa vietimme yhteisen viikon ennen opiskelun alkua. Samalla tarjoutui tilaisuus käydä tervehtimässä yhdistyksen englantilaista kollegaani Tom Yendelliä, joka maalaa aivan uskomattomia teoksia sekä suulla että jalalla! Suulla maalaavana voin vielä ymmärtää, että sivellin pysyy hampaissa jos näköyhteys pelaa mutta että jalalla! Saan suonenvedon pelkästä ajatuksesta. Kuvassa olen Tomin kanssa englantilaisen kustantajan ylläpitämän gallerian edustalla, josta voi käydä henkilökohtaisesti valitsemassa mieleisensä maalausjäljennöksen tai vain katsella ja ihailla maalauksia ja samalla saada lisätietoa suulla ja jalalla maalaavista taiteilijoista ja heidän ihmeellisestä työstään.

Tom Yendell on aidosti suuri sydämeltään ja toiminnan mies, joka sisukkaasti työskentelee riippumattomuuden ja omatoimisuuden puolesta. Thalidomide-lääkityksen seurauksena täysin kädettömänä syntyneen arki ei ole aina aivan mutkatonta. Monen muun aktiviteetin lisäksi hän käy pyynnöstä pitämässä esitelmiä eri yhteisöille ja sen lisäksi Tom on aina valmis auttamaan - aina Ghanaa myöten. Tom Yendellistä on valmisteilla omaelämänkerta "Here for a purpose". Marc Alexanderin kirjoittama kirja ilmestyy alkuvuodesta 2012.

Pikavisiitti keväiseen Lontooseen 20.-24.4. loman merkeissä oli onnistunut. Säät suosivat ja koko reissu sujui loistavasti. Hotellimme oli tuttu Mercure London City Bankside, jossa on myös liikuntaesteiset huomioitu. Bonuksena loistava sijainti, sillä matkaa Tate Moderniin on vain pari kadunkulmaa. Tate Modern olikin yksi pääkohteemme, sillä siellä avautui Joan Mirón ainutlaatuinen yli 150 teoksen suurnäyttely. Kun menimme näyttelyyn, oli minua odottamassa yllätys; sain matkaseurueeltani (Mikaelilta ja Heidiltä) syntymäpäivälahjaksi jäsenyyden Tate Moderniin! Asianmukaiset kakkukahvit juotiinkin sitten Tate Member -kahvilassa 6. kerroksessa.